Despro Engineering Oy valikoitui viime keväänä lähes viidenkymmenen pirkanmaalaisen ehdokkaan joukosta Pirkan Nuijan eli Pirkanmaan Hallitustyöpalkinnon saajaksi. Palkintoraadin mukaan Despron hallitus on menestyksekkäästi ollut mukana tekemässä uusia liiketoiminta-avauksia ja toiminut johdon sparraajana.

Despron tarina alkoi 2010-luvun puolivälissä, jolloin Suomen yli kulki useita voimakkaita myrskyjä ja pahimmillaan sähköverkko oli alhaalla kymmenillä tuhansilla asiakkailla.
– Kun suuret investoinnit maakaapelointiin ja sähköverkon parantamiseen lähtivät liikkeelle ympäri Suomea, jakeluverkon suunnitteluun oli vaikea löytää kattavaa suunnittelua. Despro perustettiin vastaamaan tähän kysyntään, toimitusjohtaja Antti Savolainen kertoo.

Reilussa kymmenessä vuodessa Despro on laajentunut kuuden perustajajäsenen muodostamasta yrityksestä noin 200 työntekijän firmaksi, joka toimii jo yli kymmenellä paikkakunnalla. Liikevaihto viime vuonna oli noin 15 miljoonaa.

Firman osaaminen on laajentunut kattamaan monipuoliset asiantuntijapalvelut sähköinfran, teleinfran, uusiutuvan energian sekä teollisuuskiinteistöjen ja -järjestelmien koko elinkaaren ajalle.
– Asiakkaitamme ovat alan urakoitsijat, sähköverkon omistajat ja muut toimijat. Tällä hetkellä meitä työllistää varsinkin sähköasemien ja uusien voimalinjojen ja liittymien rakentaminen esimerkiksi aurinko- ja tuulipuistoihin, Savolainen sanoo.

Hallitus kasvavalle firmalle

Pirkan Nuija -palkinnon perusteluissa korostettiin erityisesti sitä, että Despron hallitusta on rakennettu tietoisesti vastaamaan nopeasti kasvavan yhtiön tarpeita.

Hyvänä esimerkkinä hallituksen roolista Savolainen mainitsee vuosi sitten syksyllä läpiviedyn strategiaprosessin.
– Hallituksen jäsenet toimivat prosessin aikana johdon kirittäjinä. He olivat vaikuttamassa varsinkin siihen, että datakeskusmarkkinat valittiin yhdeksi keskeisimmistä kasvualaksemme.

Savolaisen mukaan Despro aikoo jatkossakin olla kasvava insinööritoimisto. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu listautuminen pörssiin vuoteen 2028 mennessä. Lopullista päätöstä pörssiin menosta ei ole vielä tehty, mutta valmiutta Savolaisen mukaan on jo rakennettu.
– Useammalla hallituksemme jäsenistä on ennestään pörssikokemusta, mikä on tietysti hyvä asia, Savolainen sanoo.

Hallitustyöhön liittyy Savolaisen mukaan monenlaista hallintotyötä ja velvollisuuksia. Mahdollinen pörssiin meno tulisi kenties lisäämään tätä työtä.
– Hallintotyön osuus on pyritty pitämään meillä melko pienenä, jotta hallitus voisi keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen ja esimerkiksi kasvua mahdollistavien yritysostojen suunnitteluun, Savolainen sanoo.

Hallitus johdon sparraajana

Ammattimaisen hallituksen rakentaminen Desprossa alkoi nelisen vuotta sitten. Tavoitteena oli löytää johdolle sparraaja, joka pystyisi ikään kuin ulkopuolisena näkemään selvemmin yrityksen strategian ja liiketoiminnan mahdollisuudet.
– Aiemmin hallitus oli muodostunut alkuperäisistä perustajajäsenistä. Ei kuitenkaan ole hedelmällistä, että hallituksen jäsenet ovat mukana päivittäisessä johdossa ja oikeastaan käytännössä kaikessa toiminnassa, Savolainen sanoo.

Hallituksen puheenjohtajaksi löytyi Savolaisen kontaktien kautta Sami Somero, hallituspartnereissa aktiivisesti toiminut hallitusammattilainen, jolla itselläänkin on yrittäjätaustaa.
– Tällä hetkellä hallituksessa on neljä jäsentä, kolme ulkopuolista ja yksi firman sisältä, ja heillä on monenlaista osaamista oman liiketoimintamme lisäksi esimerkiksi talous- ja henkilöstöpuolelta. Vaikka yksittäisillä jäsenillä onkin erityisosaamista, hallitus kuitenkin toimii yhtenäisenä, Savolainen sanoo.

Huippuosaajien firma

Despro on kasvanut viime vuosina sekä orgaanisesti että yritysostoin. Osaavan työvoiman löytäminen on ollut haaste perustamisesta saakka.

Savolaisen mukaan varsinkin mallinnuksen, simuloinnin ja testauksen puolella työskentelevät insinöörit ovat usein lähellä tutkijatyyppiä, joiden tekninen osaaminen on huipputasoa.

Savolainen mainitsee esimerkkinä haastavasta suunnittelusta verkkoon liitettyjen akkuenergiavarastojen ohjauksen, jonka pitää olla teknisesti äärimmäisen tarkkaa. Sähköverkkoon liittymisen reunaehdot ovat Suomessa hyvin tarkkoja.
– Kun voimala liitetään verkkoon, täytyy voida todentaa, että erilaisissa häiriötilanteissa sähköverkolle ei aiheudu haittavaikutuksia ja että voimala voidaan tarvittaessa sulkea hallitusti.

Teknisen osaamisen rinnalla on tärkeää tulla toimeen sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi voimajohtohanke koskee monia tahoja ja vaatii yhteydenottoja maanomistajiin, kuntiin tai kaupunkeihin sekä monenlaisten ympäristöselvitysten laatimista.
– Teknisen suunnittelun rinnalla käydään usein läpi pitkiä lupaprosesseja. Isoimmissa projekteissa meillä on yleensä työryhmä, jossa eri henkilöt tekevät teknistä suunnittelua ja huolehtivat luvista. Pienet sähkölinjan uusimiset saattaa hoitaa yksikin henkilö.

Tyypilliset projektit Desprolla saattavat kestää reilusta vuodesta aina kymmeneen vuoteen. Hankkeet koostuvat esisuunnittelusta, suunnittelusta, rakentamisesta, käyttöönotosta ja ylläpidosta.
– Sähköverkkoyhtiöiden suunnitelmat kohdistuvat pitkälle tulevaisuuteen, mutta esimerkiksi datakeskukset haluaisivat projektin mahdollisimman nopeasti valmiiksi voidakseen liittyä sähköverkkoon niin nopeasti kuin suinkin.

Sähköistyminen jatkuu

Savolaisen mukaan ei vielä aina käsitetä, kuinka olennaista yhteiskunnan sähköistymiseen liittyvän infran rakentaminen meille nyt on. Asuntorakentamisen ollessa Suomessa vielä jäissä, infrarakentaminen datakeskuksineen on ollut monen rakennusfirman pelastaja.
– Sähköistymiseen liittyvien investointien myötä näkymää ja töitä riittää pitkälle tulevaisuuteen. Lähes joka maakuntaan nousee hankkeita. Sääntelyä varmasti tarvitaan datakeskuksien rakentamiseen, mutta tärkeää on, ettei nyt lyödä turhaa kapuloita rattaisiin.

Savolaisen tuntuman mukaan tällä hetkellä uutta tuotantoa, esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloita, syntyy hiukan vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Kulutuspuolella sen sijaan sähkökattiloihin ja datakeskuksiin liittyvät investoinnit ovat lisääntymässä.

Sähkön hinta on tuotantopuolen investointien ansiosta tullut alas.
– Vaikka hinnoissa on paljon vaihtelua, keskimäärin Suomessa on Euroopan halvinta sähköä, Savolainen muistuttaa.

Sähkön kulutuksen on arvioitu kasvavan viidessä vuodessa jopa 40 prosenttia. Vaikka sähkön hinnan nousulla pelotellaankin kuluttajia, Savolainen näkee kohtuullisessa hinnan nousussa myös hyviä puolia.
– Jos sähkönkulutus tulee nostamaan kohtuullisesti sähkön hintaa, se voi olla terveellistä aikaansaadessaan sähköntuotantoinvestoinnit kannattavammaksi.  Itse näen siis, että kulutusinvestoinnit voisivat synnyttää tuotantoinvestointeja, mikä olisi Suomen talouden kannalta hyvä asia.

Teksti: Arto Kotilainen, kuva: Despro Engineers Oy