Historia
Keisari Nikolai II antoi teknillisten opistojen toiminnan mahdollistavan asetuksen vuonna 1911. Suomen ensimmäinen teknillinen oppilaitos perustettiin vuonna 1912 Tampereelle. Ensimmäiset 13 oppilasta valmistuivat keväällä 1915 ja valmistuneiden määrä kohosi 41:een vuonna 1917.
Insinöörien historia Suomessa alkaa Tampereelta
Tampereen Insinöörit ry perustettiin 5.4.1919, jolloin neljäkymmentä Tampereen teknillisen opiston entistä oppilasta perusti Tampereen talouskoululla Tampereen Teknilliset -yhdistyksen. Perustamiskokouksen puuhamiehinä olivat Tauno Pöllänen, Ilmari Stenberg, Reino Hirn ja F. Alarik Lundberg. Puheenjohtajaksi yhdistykselle valittiin Niiko Rauvala ja sihteeriksi Feliks Lundberg.
Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia Tampereen teknillisen opiston käyneiden yhdyssiteenä, avustaa heitä maan teollisuuden ja tekniikan kehityksen seuraamisessa sekä valvoa opiston käyneiden etuja.
Alaosastoja eri puolille Suomea
Vähitellen insinöörit levittivät mukanaan yhdistystoimintaa omille toimialueilleen eri puolille Suomea. Seuraavan 27-vuoden aikana Tampereen Teknilliset ry:n alajaostoja perustettiin muun muassa Helsinkiin, Viipuriin, Turkuun, Lahteen, Kymenlaaksoon, Varkauteen, Poriin, Valkeakoskelle, Ouluun, Jyväskylään ja Hämeenlinnaan.
Kun toiminta muodostui valtakunnalliseksi ja käytössä ollut nimi viittasi yhteen oppilaitokseen, nousi esille tarve nimen ja sääntöjen muuttamiseen. Samaan aikaan vaikuttivat jäsenistön heikko aktiivisuus ja muualta valmistuneiden haluttomuus liittyä Tampereen Teknillisiin. Vain pieni joukko ja sekin lähinnä Tampereelta hoiti ja päätti asiat.
Uudeksi nimeksi päätettiin 26.10.1946 ottaa Yleinen Insinööriyhdistys ry ja kotipaikka muuttui Tampereelta Helsinkiin. Ajatus yhdistyksen muuttamisesta liittopohjaiseksi oli kytenyt Yleisen Insinööriyhdistys ry:n perustamisesta lähtien, mutta keskustelu voimistui 1950 –luvun alkupuolella. Insinööriliitto ry perustettiin vuonna 1954. Liittoon kuului tällöin 22 paikallisosastoa.
Insinöörinimike vuonna 1943
Vuonna 1939 Tampereelta valmistuneita oli 737 henkilöä. Vuonna 1943 perustettiin opistot Turkuun ja Helsinkiin. Ne aloittivat toimintansa tammikuussa 1945. Insinöörin tutkintonimike hyväksyttiin virallisesti vasta 17.12.1943, vaikka nimikkeen käyttö oli vakiintunutta jo 1920-luvulla. Tampereen Teknillisten johtokunta oli kehottanut käyttämään insinööri-nimikettä. Opetus Tampereen teknillisessä opistossa muodostui korkeatasoiseksi ja termi ”Tampereen insinööri” alkoi vakiintua vastapainoksi teoreettisen pohjan ja vähäisemmän käytännön kokemuksen omaaville korkeakouluinsinööreille.