Tampereen Insinöörit ry

Insinööritarkkuutta, vastuullisuutta ja kahvirakkautta Pispalassa

tiry — Mon, 26 Oct 2026 10:53:28 +0000

Pispalan Koukkarinkadulla, vanhassa hevosten satulavarastossa, toimii kahvipaahtimo, joka on syntynyt rakkaudesta laadukkaaseen kahviin. Hanna ja Hannu Malkilan nsimmäinen vuosi on ollut työntäyteinen, mutta palkitseva.

Tamperelaisen insinööripariskunnan pikkupaahtimo Pipan tarina ei alkanut Excelistä tai liiketoimintasuunnitelmasta, vaan vuosien mittaan kasvaneesta vitsistä. Kahvi oli molemmille tärkeä osa arkea jo ennen yhteistä elämää
– Ensin ajatus oli pienestä paahtimosta omaksi iloksi, mutta se lähti lapasesta, ja yhtäkkiä meillä olikin oikea paahtimo. Pieni paahdin tuli harjoitteluun ja kohta isompi perään, ja tässä sitä ollaan, muistelee Hannu.

Hanna on Pipan ainut työntekijä ja vastaa täten kaikesta toiminnasta. Hänelle hyppy yrittäjyyteen vaati rohkeutta ja uskoa omaan unelmaan. Päätös jättää päivätyöt projektipäällikkönä oli lopulta varsin selkeä.
– Olin autossa ja ajatus iski kirkkaana. Että nyt oikeasti perustan sen paahtimon ja tulen vielä elättämään sillä itseni. Jos olen kerran niin hullu, että rupean yrittäjäksi, niin miksi en sitten kokeilisi sitä, mitä oikeasti haluan tehdä.

Aiempi osaaminen hyötykäyttöön

Hanna on päässyt hyödyntämään kahvitietämyksensä lisäksi kaikkea aiempaa osaamistaan Pipan pyörittämisessä. Kokemusta häneltä löytyy mm. vastuullisuusteemojen, markkinointiviestinnän ja graafisen suunnittelun parista.
– Olen ensimmäiseltä koulutukseltani ympäristö- ja energiatekniikan diplomi-insinööri. Vaikka ne hommat eivät ole sitä ominta intohimoniani, on aika hauskaa, että tässä työssä insinööripuolikin kulminoituu, nimittäin lämmön siirtona. Siirrän lämpöä raakapapuihin, paahdan niitä ja seuraan tarkkaan sen kehittymistä. Se on keskittymistä vaativaa hommaa, sillä jokainen raakakahvi vaatii omanlaisen paahtonsa, kertoo Hanna.

Myös Hannun insinööritausta näkyy Pipan toiminnassa. Espresso on hänen mukaansa käsityötä, jossa pikkutarkkuus ja parametreihin uppoutuminen ovat välttämättömiä.
– Tämän vuoden toinen sija espressokilpailussa Helsinki Coffee Festivaleilla oli yhteistyömme ansiota. Hanna paahtoi pavut, minä kehittelin reseptin ja valmistin espressot tuomaristolle, muistelee Hannu.

Insinöörimäinen ongelmanratkaisu näkyy myös laitteiden korjauksessa. Kun jokin ei toimi paahtimolla, Hannu tutkii asian, purkaa tarvittaessa myllyn tai koneen osiin ja korjaa.

Vastuullisuus on kaiken ytimessä

Vastuullisuus on arvovalinta, joka näkyy paahtimon kaikissa valinnoissa. Paahtimossa on hyödynnetty kierrätettyjä materiaaleja ja sisustus on lähes kokonaan kierrätettyä.
– Kirpparilöytöjä, ylijäämämateriaaleja ja itse kunnostettuja osia. Melkein kaikki mitä näkyy, on Torista, Hanna nauraa.

Paahtimon rakennuksellakin on oma tarinansa: se on vanha satulavarasto Nuuksion kansallispuiston reunalta. Mökin kuljetus Tampereelle hoidettiin paluukuormassa, jotta hiilijalanjälki pysyisi mahdollisimman pienenä.

Tavoitteena on paahtaa kahvia niin vastuullisesti, kuin se on mahdollista. Kahvipavut hankitaan toimijoilta, jotka kertovat läpinäkyvästi viljelijän ja tilan. Halvinta kahvia Pipa ei myy, sillä laatu, maku ja viljelijän toimeentulot menevät kahvin hinnan edelle.
– Asiat voisi tehdä varmaan helpomminkin, mutta me nyt tehdään meidän tyylillä, kertoo Hannu.

Malkilat kannustavat kuluttajia kokeilemaan pienpaahtimon kahvia jo ihan eettisestä näkökulmasta. Myös muita hyötyjä on, sillä maku paranee, mahdolliset vatsavaivat vähenevät ja kahvi tukee paikallista yrittäjyyttä. Aloittaa voi esimerkiksi testaamalla erikoiskahvia tutun paahtoasteen tai alkuperän perusteella. Vertailumaistelu voi paljastaa yllättäviä eroja.
– Miksi sä kiusaisit itseäsi markettikahvilla, kun kahvi voi maistua oikeasti hyvältäkin?

Työläs, mutta palkitseva alku

Pipan arki on kaikkea muuta, kuin pelkkää paahtamista. Ensimmäinen vuosi on ollut intensiivinen yhdistelmä tuotantoa, pakkausta, myyntityötä ja hallinnollisia tehtäviä. Kirjanpito, markkinointi ja asiakashankinta vievät suuren osan ajasta. Hanna kiertää jonkin verran myös tapahtumissa myymässä ja markkinoimassa.
– Yritän tavoittaa asiakkaita monissa eri kanavissa. Haastavaa on, että ihmiset vastaavat aika heikosti tuntemattomiin numeroihin, lukevat sähköposteja tai Instagram-viestejä. Se tekee myyntityöstä hidasta, mutta ei mahdotonta.

Hanna toivoisi suomalaiseen kahvikulttuuriin rohkeampaa suhtautumista erikoiskahveja kohtaan. Kahvilassa tulisi nostaa kahvi kuningasasemaan.
– Moni kahvila panostaa itse kahvin sijaan leivonnaisiin. On tosi hyviä kahviloita, mistä saa pienpaahtimoiden laadukasta hyvää kahvia, mutta on myös paljon kahviloita, joissa henkilökunnalla ei ole aina tietoa kahvin alkuperästä.

Yhteistyötä tehdään myös muiden pienpaahtimoiden kanssa. Tampereen seudulla toimii Hannan mukaan kuusi aktiivista pienpaahtimoa ja kaupunkiin on syntynyt yhteisö, joka edistää erikoiskahvikulttuuria Pirkanmaalla.

Hanna näkee yhteistyön muiden paahtimoiden kanssa kilpailua tärkeämmäksi.
– On kaikkien etujen mukaista, että kannustamme toinen toisiamme tekemään mahdollisimman hyvää kahvia. Jos kuluttaja päättää testata ensimmäistä kertaa markettikahvin sijaan erikoiskahvia ja ei saakaan rahoilleen vastinetta, ei tämä välttämättä kokeile uudestaan.

Vaikka tulokset eivät aina näy heti, on arki silti palkitsevaa ja Hanna luottaa tulevaan:
– En ole ehkä ikinä ollut näin varaton, mutta samaan aikaan näin onnellinen.

Teksti ja kuva: Ella Tapanainen

Yhdistyksen varsinainen kokous marraskuussa

tiry — Mon, 19 Oct 2026 09:34:21 +0000

Tampereen Insinöörit ry:n kolmen vuoden välein järjestettävä yhdistyksen varsinainen kokous pidetään torstaina 19.11.2026 Hiedanrannassa Rientolan Juhlavintillä (Federleynkatu 19, 33400 Tampere).

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:ssä määräämät asiat:

valitaan kokouksen puheenjohtaja.
valitaan muut toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat.
hyväksytään kolmivuotiskertomus ja kolmivuotissuunnitelma.
vahvistetaan seuraavaksi toimikaudeksi valtuuston jäsenet noudattaen ehdokasasettelun tulosta.
päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista

Kutsu kokoukseen lähetetään sähköpostitse kaikille yhdistyksen jäsenille. Kokoukseen saapuvia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen jäsenyyden tarkistamiseksi. Oleelliset asiakirjat tullaan jakamaan ilmoittautuneille sähköpostitse ennen kokousta.

Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita! Tarjoamme kokouksessa ruokaa, joten kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista erityisruokavalioistasi.

Voit ottaa osaa joko molempiin kokouksiin tai vain toiseen. Kokouksiin on yhteinen ilmoittautuminen, ja ne pidetään pidetään samana päivänä samassa paikassa.

Ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ LINKISTÄ.

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston syyskokous

tiry — Mon, 19 Oct 2026 09:31:52 +0000

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous järjestetään torstaina 19.11.2026 Hiedanrannassa Rientolan Juhlavintillä.

Kokouksessa tullaan valitsemaan yhdistyksen hallitukselle puheenjohtaja kaudelle 2027. Lisäksi hallituksessa on neljä sääntömääräisesti erovuoroista jäsentä, joiden tilalle valitaan uudet edustajat.

Valtuuston syyskokous on avoin kaikille kiinnostuneille Tampereen Insinöörien jäsenille. Kutsu kokoukseen lähetetään jäsenille sähköpostitse. Jokainen yhdistyksen jäsen on myös oikeutettu asettumaan ehdolle Tampereen Insinöörien hallitukseen.

Puheenjohtajan ja täydentävien hallituksen jäsenten valinnan lisäksi syyskokouksessa käsitellään muun muassa Tampereen Insinöörit ry:n toimintasuunnitelma, jäsenmaksu sekä talousarvio kaudelle 2027.

Kumpaankin kokoukseen ovat kaikki yhdistyksen jäsenet tervetulleita. Voit ottaa osaa joko molempiin kokouksiin tai vain toiseen. Kokouksiin on yhteinen ilmoittautuminen, ja ne pidetään pidetään samana päivänä samassa paikassa.

Ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ LINKISTÄ.

Jäsenetu: Ikaalisten kylpylä

tiry — Wed, 30 Sep 2026 12:34:24 +0000

Ikaalisten kylpylä tarjoaa Tampereen Insinöörien jäsenille alennuksia vuoden 2026 loppuun. Alennukset saa koodilla, joka löytyy 1.10.2026 sähköpostitse jäsenille lähetetystä sähköisestä jäsenkirjeestä.

Majoitus:

Majoitus -30 % päivän hinnasta
(muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta)

Varaa majoitukset tästä linkistä.

Alennetut huoneiden hinnat saat kirjoittamalla varauskoodi-kenttään 1.10. jäsenkirjeessä lähetetyn koodin.

Muut edut:

– Kylpylälippu aikuinen 15€ (norm. 21–27€)
– Kylpylälippu perhe (2 aikuista + 2-3 lasta) 48€ (norm. 54–72€). Lapseksi katsotaan 4-14-vuotiaat henkilöt. 0-3-vuotiaat pääsevät kylpylään ilmaiseksi.
– Keilaus 19€/tunti/rata (norm. 29€)
– Darts 3€/tunti/taulu (norm. 5€)

Muut edut ostetaan lahjakorttikaupasta tästä linkistä.

TI:n jäsenien alennetut muut edut saat verkkokaupasta esiin kirjoittamalla ruudun oikeassa reunassa olevaan Onko sinulla koodi? -kenttään 1.10. jäsenkirjeessä lähetetyn koodin.

Koja investoi Tampereelle

tiry — Wed, 30 Sep 2026 12:11:49 +0000

Kojan tontille Rantaperkiöön rakentuu teknologiakeskus, jossa tullaan kehittämään ja testaamaan teollisuudessa käytettäviä puhaltimia.

Tuotekehityksen merkitys on kasvanut asiakkaiden vaatiessa yhä suurempaa energiatehokkuutta, käyttövarmuutta sekä ympäristöystävällisyyttä. Uuteen rakennukseen keskitetään myös kiinteistön logistiikka.

90-vuotias perheomisteinen konserni Koja Group toimii kolmella toimialalla.

Tampereen toimiston vastaanottoaulan suurelta seinänäytöltä voi nähdä, missä päin valtameriä parhaillaan seilaa jättimäisiä risteilyaluksia, joihin Koja on toimittanut ilmastointijärjestelmän.

Laivailmastoinnin lisäksi Koja tarjoaa ilmankäsittelyratkaisuja kiinteistöihin yhdessä sisaryrityksensä Chillerin kanssa. Puhallinratkaisuja puolestaan toimitetaan useille teollisuuden aloille energiantuotannosta paperiteollisuuteen ja lasinjalostukseen.

Kojan teollisuustoimialan liiketoimintajohtaja Pasi Lähteinen kertoo, että Kojan toimittamat puhallinratkaisut ovat usein osa kriittistä infraa.
– Esimerkiksi kovilla pakkasjaksoilla täysillä käyvissä lämpölaitoksissa teollisuuspuhaltimemme ovat koko prosessin sielu. Jos ilma ja kaasu eivät liiku prosessissa eikä saada aikaan oikeaa painetta, niin koko laitoksen suorituskyky laskee merkittävästi.

Laaja investointiohjelma

Koja Group käynnisti jo kymmenisen vuotta sitten mittavan investointiohjelman, joka kattaa noin 100 miljoonan euron investoinnit. Tampereen uusi puhallintehdas sekä kiinteistö- ja laivapuolen ilmankäsittelyratkaisujen testaamista ja kehitystä varten perustettu R&D Center otettiin käyttöön 2018.

Myös konsernin Jalasjärvellä ja Tuusulassa sijaitseviin tuotantolaitoksiin on tehty mittavia investointeja. Jalasjärvellä Kojalle on rakennettu uusi tehdas aiemman rinnalle sekä investoitu tuotannon koneisiin ja automatiikkaan. Tuusulassa puolestaan Chillerille valmistuu uudet toimitilat alkuvuodesta 2026.

Rantaperkiöön tänä vuonna valmistuvan 15 miljoonaa maksavan teknologia- ja logistiikkakeskuksen ansiosta Koja pystyy jatkossa tekemään myös teollisuuspuolen tuotteisiin omavaraista testausta tutkimus- ja kehitysvaiheessa sekä projektien toimitusvaiheessa.

Uusi teknologiakeskus avaa mahdollisuuden erottautua markkinoilla ja päästä kilpailijoiden edelle kehitystoiminnassa. Saman laajuista testaustoimintaa ei firman tiloissa ole aiemmin ollut mahdollista suorittaa.
– Emme ole pystyneet tilaamaan kattavaa testausta ulkopuolisilta partnereiltakaan, koska riittäviä mittausmahdollisuuksia ei Suomesta eikä edes koko Euroopasta ole löytynyt laitteidemme korkean megavattiluokan moottoritehoihin.
– Energiatehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä uusien materiaaliteknologioiden käyttöönotto ovat meille tärkeitä steppejä ja palvelemme niillä myös asiakkaiden muuttuneita vaatimuksia. Vaikka esimerkiksi puhaltimien perusidea on pysynyt samana, niin niitä käytetään entistä vaativimpiin ja korkeapaineisimpiin kohteisiin, Lähteinen kertoo.

Yhteistyötä asiakkaiden kanssa

Teollisuudessa hiilidioksidin, rikin ja typen talteenottoon liittyvät prosessit vaativat entistä suurempia puhaltimia.
– Tilanahtaus on asiakkaittemme haasteena sekä kiinteistö-, laiva- että teollisuuspuolella. Jokainen asiakas haluaa optimoida tilansa ja siksi tuotteistamme pyritään tekemään entistä kompaktimpia. Tämä on yksi asia, jota tulemme kehittämään uudessa teknologiakeskuksessamme, Lähteinen kertoo.

Ratkaisuja kehitetään usein yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tuotteiden pelkkien suoritusarvojen lisäksi myös äänen hallinta laitosten sisällä ja ympäristössä on noussut asiakkaille yhä tärkeämmäksi.
– Asiakkaat kertovat millaisiin käyttöolosuhteisiin laitteita tarvitaan ja millaisia suoritusarvoja vaaditaan. Me teemme sen jälkeen mitoituksemme. Älykkäitä järjestelmiä ei aina enää ohjata ihmisvoimin, vaan mukaan tulee koneoppiminen ja tekoälyn käyttö.
– On myös tärkeää, että pystymme projektivaiheessa todentamaan suoritusarvot ennen toimituksen lähettämistä asiakkaille, Lähteinen sanoo.

Omat laitteet tunnettava

Koja Groupin kiinteistöpuolen liiketoimintajohtaja Joonas Lius kertoo, että firman testaustoimintoja parantaneiden investointien myötä voidaan testata tuotteita todellisissa olosuhteissa. Samalla firman uskottavuus on entisestään kohonnut. Testaamalla voidaan parantaa järjestelmien ja laitteiden toimintaa sekä varmistaa suoritusarvot.
– Asiakkaiden vaatimukset laitteiden energiatehokkuuteen ja äänitasoihin liittyen ovat jatkuvasti kasvussa. Jotta pystymme seisomaan lupaamiemme suoritusarvojen takana, on tärkeää, että tunnemme todella tarkkaan omat laitteemme.

Vielä viime vuosikymmenellä Kojan omien ratkaisujen testaus kiinteistöpuolella oli mittakaavaltaan pienimuotoisempaa. Testaus suoritettiin pienillä laitteilla ja skaalattiin sen jälkeen koko tuotesarjaan, eikä todellisuus aina vastannut laskelmia.
– Käytimme myös paljon ulkopuolisia mittausmahdollisuuksia, mutta ne jäivät esimerkiksi meidän ilmanvaihtokoneille liian pieniksi. Tavoitteena on olla testaamisen suhteen käytännössä omavaraisia, ainoastaan joitain sertifikaattimittauksia tilaamme ulkopuolelta, Lius sanoo.

Vihreä siirtymä ajurina

Kiinteistöjen ilmankäsittelyratkaisut ovat Liuksen mukaan vihreän siirtymän toteutumisessa ratkaisevassa asemassa. Koja Groupin kehittämä ratkaisu hiilineutraaliin talotekniikkaan on Wave, joka on kokonaisratkaisu rakennuksen energian ja ilmanvaihdon ohjaukseen. Wave-ratkaisua hyödynnetään myös omissa uusissa rakennuksissa.
– Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 on haaste, joka ei ratkea pelkästään energiantuotantoa kehittämällä. Rakennusten lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen menee todella paljon energiaa, ja tätä kulutusta pystytään vähentämään meidän teknologiamme avulla.

Myös laivapuolella energiatehokkuus on todella tärkeää, sillä yhdessä laivassa voi olla satoja isoja ilmanvaihtokoneita hajautettuina.

Iso risteilijä kuluttaa energiaa Jyväskylän kaupungin verran. Tästä 30 prosenttia liittyy ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen eli niin sanottuun laivan talotekniikkaan, johon Kojan ratkaisuilla pystytään vaikuttamaan esimerkiksi järjestelmän ohjausta parantamalla.

Järjestelmätason osaamista

Kojan kokemuksen mukaan suomalaiseen insinööriosaamiseen luotetaan maailmalla. Esimerkiksi 40 suurimmasta risteilijästä 25:ssä Kojalla on sormensa pelissä, ja kahdeksan suurinta on ilmastoitu kokonaan Kojan laitteilla.

Osaavaa työvoimaa Tampereen seudulla on löytynyt hyvin, ja työurat Kojassa ovat tyypillisesti hyvin pitkiä. Opinnäytetyön tekijöitä on tällä hetkellä talossa useita.
– Teemme jatkuvaa aktiivista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Käymme kertomassa ratkaisuistamme vuosikursseille jo varhaisessa vaiheessa ja kutsumme tutustumiskäynneille.

Perinteisen LVI- ja konetekniikan osaamisen rinnalla Kojassa panostetaan yhä enemmän materiaaliteknologian ja digitalisaation sovellusten hallintaan.
– Meiltä lähtee yhä enemmän järjestelmätason toimituksia, joiden ymmärtämisessä eri osaamisalueet yhdistyvät. Laitteista kerätään paljon dataa, jonka pohjalta tuotteita ja palveluita kehitetään edelleen.

Teksti ja kuva: Arto Kotilainen

Hengityksestä voimaa työpäivään

tiry — Wed, 30 Sep 2026 12:00:27 +0000

Asiantuntijatyö kuormittaa mieltä ja kehoa tavoilla, joita emme aina huomaa.

Suorituskeskeinen työelämä voi koetella työntekijän jaksamisen rajoja. Työpäivän aikainen levottomuus voi alkaa viedä voimavaroja myös vapaa-ajalla, jonka vuoksi omaa jaksamista on tärkeää kuunnella. Stressin hallinta ei vaadi erikoisia harjoitteita, vaan omalla asennoitumisella ja kehoa kuuntelemalla voi päästä pitkälle.

Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, työnohjaaja ja tietokirjailija Minna Martin on oikea hengittämisen moniosaaja. Martin on ensimmäiseltä ammatiltaan fysioterapeutti, joten kehokeskeinen työskentely on ollut osa hänen lähestymistapaansa jo uran alkupoluilta asti. Martinilla on pitkä kokemus eri yksilöiden ja ryhmien kouluttamisesta mielen ja kehon terveyden teemojen parissa. Hän tunnistaa työkulttuurin eri ilmiöiden yhteyden työssä koettuun stressiin ja levottomuuteen.
– Suomalainen työkulttuuri on muuttunut paljon, jos vertaa nykypäivää esimerkiksi 1980-lukuun. Silloin työelämään mahtui enemmän väljyyttä ja huokoisuutta ja tekeminen ei ollut tällaista tappotahtista suorittamista. Arkiset kohtaamiset ovat vähentyneet työpaikalla, kun työpäivissä ei ole yhtä paljon tilaa kuulumisten vaihdolle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle. Nykyään monilla aloilla kohtaa valtavan määrän uupuneita ihmisiä.

Suomalaisessa kulttuurissa yhdistyvät ylisuurten vaatimusten asettaminen ja vaikeus säädellä tunteita, kertoo Martin. Ennen työpaikoilla ajateltiin pitkään, ettei tunteille ole sijaa. Nyt tunteista saatetaan puhua paljon, mutta niiden säätelytaidot eivät ole kehittyneet samaa tahtia.
– Kun yhdistetään vaikeudet käsitellä tunteita ja suomalaisen kulttuurin tyyli ylisuorittaa asioita, ollaan haasteissa. Tämä näkyy rajojen asettamisen vaikeuksissa, joka voi edesauttaa stressin kertymistä. Toiset eivät osaa sanoa ei, toiset taas pitävät rajansa niin tiukkoina, ettei joustoa ole lainkaan. Jos ei ole huokoisuutta, ei ole kykyä ymmärtää, missä omat rajat oikeasti menevät.

Rimaa ei kannata aina nostaa – joskus sitä voi laskea

Kurkkua kuristava tunne, niska-hartiaseudun jännitys, ärtyisyys, elohiiri silmässä ja hengityksen muuttuminen pinnalliseksi ovat tyypillisiä stressin merkkejä. Kokemus stressistä on kuitenkin hyvin yksilöllinen, joten sen kertymistä voi olla haastavaa huomata. Moni ei pysähdy kuuntelemaan signaaleja, sillä työkulttuuri opettaa puskemaan eteenpäin.

Martin kehottaa rohkeasti kuuntelemaan kehon tuntemuksia, tunnistamaan epämiellyttäviä olotiloja ja tarkkailemaan omaa hengitystä. Välillä stressin voi tunnistaa kireytenä vuorovaikutustilanteissa muiden kanssa.
– Sen sijaan, että keskitytään opettelemaan sietämään stressiä paremmin, meidän pitäisi oppia olemaan sietämättä sitä. Tämä ei tarkoita sitä, että tarvitsee aina lopettaa stressaavaa tekemistä, vaan joskus kyse voi olla pelkästä asenteen muutoksesta. Kun tunnistamme stressin taustalla olevat tunnetilat, siihen suhtautuminenkin on helpompaa.

Martinin mukaan monille suorittaminen työelämässä ja sen ulkopuolella on tapa saada hyväksyntää. Se toimii ikään kuin heijastuksena omasta arvosta ja kykeneväisyydestä.
– Kannustan miettimään, mikä riittää milloinkin. Olen itse pyrkinyt laskemaan rimaa itseltäni vuosi vuodelta, niin etten jatkuvasti pinnistele ja ponnistele. Työelämässä pitäisi olla enemmän tilaa leikille, innostumiselle ja inspiroitumiselle. Ei voi oppia, jos ei joskus mokaa.

Esihenkilöillä on suuri merkitys siitä, miten kykeneväksi työntekijä itsensä kokee. Aina validaatiota ei tarvitse hakea ulkopuolelta, vaan jokainen voi harrastaa itsensä kehumista ja sisäistä tuulettamista.
– Esihenkilöt validoivat työntekijöitään liian vähän. Helposti kiinnitetään liikaa huomiota kehityskohteisiin, mutta pientenkin onnistumisten merkkaaminen voi auttaa riittämättömyyden tunteeseen.

Kun stressaa, hengitys auttaa

Levottomissa tilanteissa mieltä ei voi käskyttää suoraan rauhoittumaan, mutta hengitys on yksi niistä harvoista keinoista, joilla voidaan vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Kun hengitys hidastuu ja syvenee, keho saa viestin, että kaikki on hyvin. Martin korostaa, että hengitystyöskentely ei ole pelkkää syvään hengittelyä, vaan oikean yhteyden löytämistä omaan kehoon. Tämä tapahtuu, kun kuuntelee omaa hengitystään ja sitä, mitä oikeasti tuntee.
– Alkuun voi lähteä tunnustelemaan, missä kohtaa kehoa tuntuu kireyksiä ja mitä lihaksia itse jännittää jatkuvasti. Voi kokeilla hellittää kasvot ja kokeilla, miltä hengitys tuntuu. Monet haasteet löytyvät uloshengityksestä. Ihmiset pidättävät hengitystään tai jännittävät kasvojaan huomaamattaan. Siksi työskentely usein aloitetaan uloshengityksen vapauttamisesta.

Kun uloshengitys kantaa ääntä maailmaan, ihminen kokee, että hänellä on oikeus ottaa tilaa. Tämä on tärkeää erityisesti niille, joilla on taipumusta jäädä taka-alalle.
– Meille tapahtuu jatkuvasti asioita, joille emme voi itse mitään. Jos huomaa, ettei voi itse vaikuttaa palaverin kulkuun, voi aina auttaa itseään hengityksen avulla. Hengitysharjoitukset eivät vaadi joogamattoa tai kalenterivarausta, vaan niitä voi tehdä omassa työtuolissa. Tärkeintä on pysähtyä hetkeksi ja kysyä, miltä minusta tuntuu juuri nyt?

Teksti: Ella Tapanainen, kuva: Canva

Kun ura jämähtää

tiry — Wed, 30 Sep 2026 11:44:12 +0000

Meillä kaikilla on niitä päiviä, kun työnteko takkuaa. Väliaikaiset hankaluudet tai tylsistymisen tunteet ovat normaaleja ja kuuluvat uran eri vaiheisiin.

Jos kuitenkin tunne siitä, ettei omaan työuran suuntaa pysty muuttamaan, alkaa vaivaamaan enemmän, voi olla kyse työuran jämähtämisestä. Urajumi on moniselitteinen ilmiö, johon kytkeytyy sekä yksilön kokemukset että työelämän rakenteet. Miten jämähtämisen kokemus syntyy, kenelle se on tyypillistä ja miten siitä voi päästä eteenpäin?

Työterveyslaitoksen tutkija Otto Pankkonen on erikoistunut työuraan ja osaamisen kehittämiseen liittyviin teemoihin, joista yhtenä keskeisenä on uralla jumiutuminen. Työuran jumiutumisella tarkoitetaan pitkäkestoista ja subjektiivista kokemusta siitä, että yksilöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa oman uransa kulkuun. Vuonna 2021 TTL:n kyselytutkimuksessa 30-50 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa jämähtämistä uralla. Pankkonen arvioi taustalla näkyvän työelämän muutoksen.
– Aiemmin organisaatiot ohjasivat työntekijöiden urapolkuja selkeämmin. Nykyään vastuu on siirtynyt vahvemmin yksilölle, ja itseohjautuvuus omassa urasuunnittelussa on lisääntynyt. Kaikilla ei kuitenkaan ole samanlaisia valmiuksia tai mahdollisuuksia suunnata omaa uraansa. Erityisesti tänä päivänä epävarmuus työmarkkinoilla voi lisätä kokemusta siitä, että vaihtoehtoja on vähemmän, jolloin urallinen liikkumavara kaventuu.

Syyt ja taustatekijät – yksilöstä yhteiskuntaan

Jumiutumisen riski kasvaa usein keskiuralla ja sen jälkeen, kun koulutuksesta on kulunut aikaa, työuralla on jo pituutta ja osaamisen päivittäminen ei välttämättä ole aktiivinen osa arkea.
– Kun ura etenee pitkään ilman osaamisen kehittämistä, myös mahdollisuuksia alkaa olemaan vähemmän. Myös koulutustason on huomattu vaikuttavan ja matalamman koulutuksen omaavilla urakatto voi tulla vastaan nopeammin, vaikka käytännön osaamista olisi paljon

Pankkosen mukaan työuran jämähtäminen ei synny yhdestä tekijästä, vaan se rakentuu yksilöllisten, organisatoristen ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yksilötasolla jumiutuminen voi liittyä motivaation hiipumiseen, epävarmuuteen omasta osaamisesta tai siihen, ettei omaa työuraa pysähdy pohtimaan ollenkaan.
– Taustatekijät ovat hyvin moninaisia. Ihmisen pystyvyyden kokemukset ovat tärkeitä ja onkin kysymys siitä, kokeeko yksilö voivansa vaikuttaa omaan uraansa. Jos ihmisellä on yleisesti vaikeaa tehdä päätöksiä tai kokemus siitä, että ei pysty vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, myös uralla jumiutumisen tunteet voivat olla voimakkaampia.

Organisaatiotasolla vaikutusta on esimerkiksi sillä, kuinka paljon aikaa ja resursseja osaamisen kehittämiseen on varattu, millaisia urapolkuja tarjotaan ja millaista esihenkilötyötä työpaikalla tehdään.
– Jos työntekijä kokee työpaikalla autonomian puutetta, työnkuva on liian kapea tai etenemismahdollisuudet ovat vähäisiä, on alttius jämähtämiselle suurempi. Asiantuntijatyössä autonomia on usein suurempaa, mutta samalla esimerkiksi insinöörityössä osaaminen voi keskittyä hyvin spesifeihin ohjelmistoihin tai prosesseihin.

Yhteiskunnallisella tasolla eri muutokset, kuten aikuiskoulutustuen poistuminen, voivat kaventaa mahdollisuuksia suunnata omaa uraa uudelleen.

Urajumista eteenpäin

Jumiutuminen voi näyttäytyä motivaation laskuna. Se ei välttämättä tarkoita heikompaa suoriutumista, sillä moni tekee työnsä edelleen erinomaisesti, mutta kokee sisäistä tyytymättömyyttä. Pitkittyessään jumiutuminen voi heikentää oppimista, työkykyä ja työhyvinvointia. Työyhteisössä se voi näkyä työntekijän vetäytymisenä ja etäisempänä käytöksenä.
– Organisaatioissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miksi työntekijä ei suoriudu tai ole motivoitunut, eikä vain siihen, että näin tapahtuu. Harva myöntää olevansa jumissa. Siksi tarvitaan turvallinen ilmapiiri ja avointa keskustelua.

Ensimmäinen askel Pankkosen mukaan on tunnistaa oma tilanne. Onko kyse omasta elämäntilanteesta, esimerkiksi väliaikaisesta taloudellisesta tilanteesta vai aidosta urapolun jumiutumisesta?
– Jumiutuminen on kuin tie, joka päättyy seinään. Kyse ei ole niinkään siitä, että on liikaa vaihtoehtoja, vaan siitä, ettei niitä ole. Omaa urapolkua kannattaa jäsentää kirjaamalla ylös aiemmat vaiheet, tavoitteet ja osaamisen. Sen jälkeen voi pohtia, mitä osaamista tarvitaan, jos haluaa edetä toisenlaisiin tehtäviin.

Esihenkilöillä ja organisaation kulttuurilla on suuri rooli. Oppimista tukeva ilmapiiri, urapolkujen mahdollisuudet sekä työyhteisöstä saatava tuki ovat keskeisiä tekijöitä urajumin ehkäisyssä. Pankkonen kannustaa jatkuvaan yhdessä oppimiseen ja osaamisen jakamiseen tiimeissä. Myös ammattiliittojen uravalmennukset voivat auttaa oman suunnan etsimisessä.

Jos toivottuja etenemismahdollisuuksia ei ole ja keskustelut eivät johda muutoksiin, voi olla aika harkita siirtymää. Muutos ei ole negatiivinen asia, vaan moni kaipaa uusia haasteita ja kokemuksia. Pankkonen kuitenkin muistuttaa, että pelkkä ympäristön muutos ei ratkaise sisäistä tunnetta jumiutumisesta.
– Uudessa työssä voi tulla kuherruskuukausi, mutta sen jälkeen jumi voi palata, jos omia tavoitteita ja motivaatiotekijöitä ei ole miettinyt loppuun asti. On työntekijän ja työnantajan edun mukaista käydä keskustelu rooliin liittyvistä odotuksista, vaikka lopputulos olisi, että työntekijä vaihtaa työpaikkaa.

Teksti: Ella Tapanainen, kuva: Canva

Uusia jäseniä TI:n hallitukseen

tiry — Thu, 13 Nov 2025 10:28:15 +0000

Tampereen Insinöörit ry:n valtuuston syyskokous järjestettiin keskiviikkona 12.11. Finlaysonin Palatsilla. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin muun muassa yhdistyksen vuoden 2026 talousarvio sekä toimintasuunnitelma.

Kokouksessa täydennettiin vuodeksi 2026 Tampereen Insinöörien hallituksen kokoonpano. Yhdistyksen hallituksen uutena puheenjohtajana tulevana vuonna toimii Jenni Tammenmaa. Muut hallitukseen kuuluvat henkilöt ovat seuraavat: Kinnunen Tuomo, Kostiainen Outi, Luukkonen Elisa, Pasanen Sanna, Reijasto Juha, Saarinen Laura, Setälä Julius ja Vartimo Veli-Pekka. Elisa ja Outi aloittavat uusina hallituksen jäseninä tammikuussa.

Miten päätyä suorahakukonsultin listoille?

admin — Thu, 06 Mar 2025 13:26:46 +0000

Insinööriliiton koulutuspäällikkö Jouni Röksä kertoo parhaat keinot kiinnittää insinöörejä rekrytoivien headhuntereiden huomio.

Yhä useammin rekrytoinnit tapahtuvat ilman avointa hakua. Unelmien työnantajalta ei kuitenkaan kannata odotella puhelua kotona tumput suorassa, vaan toimita itse aktiivisesti. Insinööriliiton koulutuspäällikkö Jouni Röksän mukaan työnhaku on taitolaji, joka vaatii paljon työtä. Hän huomauttaa, että myös työnhakutaidot pitää opetella. Lisäksi ne täytyy pitää ajan tasalla.

Ensimmäiseksi Röksä kehottaa laittamaan “hakupaperit kuntoon”. Sekään ei kuitenkaan riitä, mikäli LinkedIn-profiili ei ole ajan tasalla. Se on Röksän mukaan tänä päivänä välttämätön jokaiselle työnhakijalle.
– Suorahakukonsultit käyvät katsomassa LinkedInin. Hakupaperit voivat olla kunnossa, mutta Linkedin ei, jolloin prosessi lopetetaan, koska parasta ennen päivä on mennyt. Heillä on tasokas palvelu, jossa he pystyvät vertailemaan hakijaa ja tämän kilpailijoita. Laita LinkedIn kuntoon jo opiskeluaikana. Vaikka ei haluaisi mennä someen, LinkedIniin pitää mennä, Röksä opastaa.

Vinkkejä houkuttelevan LinkedIn-profiilin luomiseen löytyy Insinööriliiton tallennearkistosta löytyviltä kursseilta. Tärkeää on kiinnittää huomiota visuaalisiin elementteihin.
– Älä käytä harmaata taustakuvaa. Rakenna taustakuvasta semmoinen, joka kertoo omista kilpailuvalteista tai osaamisesta. Yhdeksän kymmenestä käyttää tavallista taustaa. Se jätetään yleensä hyödyntämättä.

Lisäksi huonolaatuinen tai vapaa-ajalla otettu valokuva saattaa kääntyä itseään vastaan. Asiallinen ja laadukas kuva sen sijaan toimii.
– Ilmeen pitäisi olla ainakin hymyn puolella. Yrmy ilme voi olla niin kielteinen viesti, ettei headhunter siitä eteenpäin jatka.

Toinen tärkeä asia ovat profiilin työsuhteen taidot eli skillsit, joiden avulla rekrytoijat suodattavat potentiaalisia työntekijöitä. Työsuhteissa kannattaa vastuiden lisäksi kertoa myös saavutukset. Lisäksi Röksä vinkkaa hakemaan paljon suosittelijoita edellisistä työpaikoista. Myös omia opintoja kannattaa avata enemmän kuin yhdellä lauseella.

Lisäksi erityisesti insinöörialan työnantajat antavat painoarvoa työnhakijan suorittamille kursseille ja projekteille.

Röksän mukaan insinöörien tyypillinen ongelma on vaatimattomuus, joka ei ole valttia työnhaussa. Lisäksi alalla osaaminen vanhenee nopeasti, eivätkä firmat välttämättä jatkuvasti kouluta työntekijöitään. Siitä pitää jokaisen siis huolehtia itse.

Insinööriliiton jäsenet voivat suorittaa ilmaiseksi useita verkkokursseja. Niitä järjestetään tulevanakin vuonna yli 500.

Ole aktiivinen työnhakija

Röksä tekee eron passiivisen ja aktiivisen työnhaun välille.
– Passiivista hakua on se, että näkee lehdessä avoimen työpaikan ja hakee sinne. Se on passiivista, koska kilpailu on kovinta silloin ja taktista työnhakua osaavat ovat luultavasti vahvemmilla prosessissa.

LinkedIn onkin tehokkampi keino kiinnittää suorahakutoimiston kiinnostus.
– Eräälle kävi niin, että kun hän käynnisti aktiivisen työnhaun eli haki työpaikkoja ennen kuin ne tulivat saataville yleiseen hakuun, sai hän kaksi työpaikkaa kuukauden sisään.

Röksä neuvoo perehtymään omaan markkinaan ja rekrytoijiin. Pirkanmaalla esimeriksi moni vuokratyöfirma tekee myös suorahakua.
– Selvitä, keitä henkilöitä näissä firmoissa on. Seuraava askel on tasokas lähestyminen: ensin viesti ja sitten soitto. Ideaalitilanne on, että pääsisi headhunterin juttusille kertomaan omista vahvuuksista.

Röksä kannustaaa muutoinkin aktiivisuuteen ja verkostoitumiseen.
– Mikään ei estä sitä, että seuraa yrityksiä ja suorahakuyrityksiä LinkedInissä. Silloin on lähempänä niiden viestintää.

Kannattaako työpaikkaa nyt vaihtaa?

Syyskuussa 2022 akateemisten työntekijöiden työttömyys lähti kasvuun, mutta toistaiseksi ei vielä insinöörien osalta.

Tällä hetkellä liittoon kuuluvien työttömyys on alle 2,5 prosenttia, kun taas kaikkien insinöörien 4 prosenttia.
– Työn laskutettavuus ja asiantuntijuus on suojellut tähän mennessä insinöörejä. Nyt ollaan menossa kohti taantumaa keväällä 2023. Valmistuvien insinöörien kesätyöpaikkojen haussa kannattaa olla aktiivinen, koska se tulee vaikeutumaan alkuvuoden jälkeen, Röksä avaa tilannetta.

Mikäli nyt suunnittelee työpaikan vaihtoa, kannattaa ensin selvittää yrityksen tämänhetkinen kunto tarkastelemalla sen tulosta.
– Jos on huolestuttavia merkkejä, kannattaa katsoa kilpailijoiden tilanne. Jos menee hyvin, ei kannata vaihtaa. Jos yritys on tehnyt tappiota ja liikevaihto pudonnut, kannattaa testata omaa kuntoaan. Jos hakee 10:een työpaikkaan, haastatteluun pitäisi päästä 1-5 paikoista. Jos tämä onnistuu, kannattaa tarkistaa uuden yrityksen luvut ja, jos ne ovat vanhaa paremmat, tehdä vaihdos.

Röksä suosittelee laittamaan työnhakuun liittyvät dokumentit jo etukäteen kuntoon, vaikka ei työpaikan vaihto ei tällä hetkellä olisi ajankohtaista.
– Kukaan ei tiedä, mitä yritysrintamalla tapahtuu. Voi tulla yllättävä lomautus, jos yritys joutuu yrityskaupan kohteeksi. Kannattaa arvostaa omaa ammattitaitoa, eikä toimia vasta vahingon tapahtuessa. Insinöörin luonteeseen kuuluu, että varaudutaan riskeihin.

Röksä muistuttaa, etteivät yksittäiset kriisit horjuta vuosien varrella kartutettua osaamista.
– Insinöörin kannattaa olla ylpeä omasta ammattitaidosta, ei sitä yksi sota tai korona muuta. Luota siihen, että ura kantaa, kun osaamisesta pitää huolta.

Liiton apu oli korvaamaton

Projektininsinöörinä Pirkanmaalla työskentelevä Juhamatti Laaksonen tietää, miten haastavaa työnhaku saattaa pahimmillaan olla.

Laaksonen oli vuonna 2014 liikenneonnettomuudessa, jonka seurauksena hän joutui pyörätuoliin. Onnettomuuden ja pitkän kuntoutumisen jälkeen hän jatkoi jonkin aikaa töissä, mutta päätti työmaalla liikkumisen hankaluuden takia lähteä jatkokouluttautumaan sähkötekniikan alalla. Sen jälkeen työnhaku tuntui erityisen haastavalta, koska työkokemus sähkösuunnittelusta oli vielä suppeaa.
– Tuntui, että työpaikan saaminen on mahdotonta, kun mikään ei vienyt edes siihen, että pääsisi haastatteluun. Yleensä olen aina saanut paikan kun, olen päässyt haastatteluun, mutta isoin haaste oli päästä sinne. Keinot loppuivat kesken.

Kun Laaksosesta tuntui, että hän oli kääntänyt jo kaikki kivet , hän keksi vielä pyytää apua Insinööriliitolta. Sieltä työnhaussa riensi apuun koulutuspäällikkö Jouni Röksä.

Yhdessä Röksän kanssa he laittoivat Laaksosen CV:n ja hakemuksen kuntoon ja tekivät Laaksoselle LinkedIn-profiilin.
– Jouni listasi paikallisia firmoja, joita haettiin. Se oli todella taktista ja tarkkaa työnhakua.”

Lopulta Laaksonen pääsi töihin ensimmäiseen firmaan, jonka listalta valitsi.
– Uskon, että LinkedIn oli iso tekijä. Onhan siellä kaikki tieto helposti nähtävissä työnhakijasta. Se on mielenkiintoisempi kuin perinteinen CV, jolla on todella vaikea erottua.

Sen jälkeen Laaksonen on vaihtanut jo kerran työpaikkaa. Tällä kertaa se sujui helpommin. Uusi työpaikka löytyi osittain vanhojen tuttavuuksien kautta, mutta Laaksosella oli lyödä viilattu LinkedIn-profiili tiskiin. Tuttava näytti sen työnantajalle ja Laaksonen sai paikan.

Laaksosen mielestä suurin haaste työnhaussa on oman osaamisen sanoittaminen paperille. Hän pohtii, että mikäli itseään on vaikea kehua voi pyytää puolisoa tai jotakin muuta läheistä ihmistä kertomaan positiivisia asioita itsestä.

Laaksonen kiittelee Insinööriliitolta saamaansa apua.
– En osannut aikaisemmin liittoa ajatellakaan noin. Se yllätti, kuinka nopeasti sieltä sai hyvän avun työnhakuun. Sinne kannattaa ottaa mieluummin yhteyttä kuin jäädä yksinään pyörittelemään asiaa. Ajattelin, etten voi ainakaan enää mitään hävitä. Voitin aika paljonkin.

Teksti: Salla Rajala, kuva: Designer491/Dreamstime.com

Kaivinkone ilman mittalaitetta käy harvinaiseksi – maanrakennus digitalisoituu

admin — Wed, 09 Oct 2024 08:33:31 +0000

Suurissa maanrakennushankkeissa käytettäviin työkoneisiin on nykyään lähes kaikkiin liitetty jokin koneohjausjärjestelmä. Pirkkalassa pääkonttoriaan pitävän Novatron Oy:n mittausjärjestelmiä on hyödynnetty esimerkiksi Tampereen Ratikan työmaalla.

Isoihin infrahankkeisiin ei käytännössä ole enää päässyt viime vuosina mukaan, jos työkoneisiin ei ole asennettu jonkinlaista mittalaitetta. Tampereen Ratikka on hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta.

Koneohjauksen ansiosta työ etenee nopeammin ja työmaan turvallisuus paranee, koska liikkuvien työkoneiden vieressä mittaustarve vähenee.
– Suomi on Ruotsin ja Norjan kanssa aivan kärkimaita mitä tulee koneohjaukseen ja työmaanhallintaan infrarakentamisessa.

– Yksittäisten työkoneiden robotisointi sekä laajojen työmaiden digitalisointi ja automatisointi on meillä maailman huipputasoa, Novatron Oy:ssä teknisenä tuoteomistajana toimiva Mikko-Matti Hulkkonen kertoo.

Ideoita asiakkailta

Pirkkalassa pääkonttoriaan ja teknologiakeskustaan pitävä Novatron on kehittänyt koneohjausjärjestelmiä jo yli kolmenkymmen vuoden ajan. Päätuotteena on pitkään ollut kaivinkoneisiin asennettavat mittausjärjestelmät.

Ideoita tuotteiden päivittämiseksi ja lisälaitteiden suunnittelemiseksi syntyy suunnittelijainsinöörien päässä, mutta hyvin usein ratkaiseva aloite tulee myös asiakkailta.
– Asiakkaiden toiveet liittyvät useimmiten ohjelmistoihin, jolloin tuotekehitys voi olla melko nopeaakin. Jos itse fyysisiä laitteita aletaan muuttaa, aikaa suunnitteluun ja toteutukseen kuluu tietysti enemmän.

Hulkkosen omat työtehtävät liittyvät viime syksynä julkaistuun 2D-mittariin, jota käytetään pääasiassa kaivinkoneiden koron mittaamiseen maanrakennustöissä.
– Tuote koostuu kaivinkoneen hyttiin asennettavasta näytöstä, runkoon, puomiin ja kauhaan asennettavista antureista sekä laservastaanottimesta.

– Aikaisempiin versioihin verrattuna tuotteen käyttöliittymäsuunnittelu on tehty kokonaan uusiksi ja otettu kosketusnäyttö käyttöön. Helppokäyttöisyyttä on lisätty, joten tämän mittarin avulla uudenkin kuljettajan on helppo päästä sisään maanrakennukseen.

Paljon kenttätestejä

Novatronin asiakkaita ovat maanrakennusurakoitsijat ja työkonevalmistajat niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yksittäisiin työkoneisiin sopivia järjestelmiä voi käyttää myös laajoissa infrahankkeissa.
– Tuotteet valmistetaan käytännössä kokonaan Pirkkalassa elektroniikkasuunnittelua ja -tuotantoa myöten. Alihankintana joudumme luonnollisesti tilaamaan tiettyjä komponentteja, Hulkkonen kertoo.

Laitteita testataan tuotantotilojen vieressä olevassa hallissa, jossa on kaksitoista paikkaa monenlaiselle testikalustolle, kaivinkoneille ja puskukoneille.
– Työpöydän ääressä suunnitellut ratkaisut joutuvat koetukselle todellisessa ympäristössä, jossa laitteet tärisevät ja vapisevat ja ottavat heijastumia.

– Kentällä olosuhteet eivät koskaan ole yhtä optimaaliset kuin suunnittelupöydän ääressä mukavassa tuolissa istuessa, Hulkkonen sanoo.

Myös asiakkaat tekevät kenttätestejä erikseen sovittaessa, joten testitunteja kertyy paljon ennen kuin uusi laite menee myyntiin.
– Asennamme testilaitteita kuljettajille, jotka käyttävät työkseen koneita, ja he ajavat meille eri korvausta vastaan testitunteja. Jotkut asiakkaat ovat ajaneet meille testejä reilusti yli kymmenenkin vuotta.

Työmaanhallinta helpottuu

Yksittäisen työkoneen keräämää mittadataa voidaan käyttää hyödyksi laajemmin työmaanhallinnassa.
– Esimerkiksi tienpohja täytetään useilla eri kerroksilla, joista yksi voi olla suodatinkerros. Kun kaivinkoneen kuljettaja etenee työssään, kerää hän toteumapisteitä ennalta määritellyllä tiheydellä käyttäen koneohjausjärjestelmää.

Kuljettajan keräämä informaatio voidaan siirtää pilveen tallennettavaan aineistoon. 3D-puolella puhutaan toteumapisteiden keräämisestä.
– Tilaaja määrittää miten tarkkoja mittausten pitää olla. Ilman koneohjausjärjestelmää työmaita pitäisi laputtaa enemmän ja käyttää laseria mittaukseen. Koneohjaus kertoo reaaliajassa, missä syvyydessä ja asennossa kauha liikkuu.

– 3D-järjestelmä tekee suunnittelijan ja työmaan yhteistyön sujuvammaksi. Jos työmaalla esimerkiksi kaivuu ei onnistu suuren kiven takia, voidaan järjestelmään suoraan kirjata mahdollinen esteen kiertäminen.

– Työmaapäivitykset myös siirtyvät automaattisesti pilvestä luettavaksi kuljettajan laitteelle, Hulkkonen sanoo.

Paljon rekrytointeja

Novatronilla on tällä hetkellä työntekijöitä noin 140 ja toimipisteitä Pirkkalan lisäksi Oulussa ja Espoossa.

Varsinkin vuonna 2017 tuotantotilojen laajentuessa rekrytointeja tapahtui paljon. TAMKista on firmalle tehty paljon opinnäytetöitä, käyty kesätöissä ja työllistytty valmistumisen jälkeen.

Hulkkonen itse aloitti Novatronilla kesätyöntekijänä, teki töitä parin vuoden ajan koulun ohella ja pääsi vakituiseksi valmistuttuaan insinööriksi ohjelmistotekniikka pääaineena.
– Aloitin koodarina, sitten testasin, kävin kentällä asennushommissa ja huoltamassa ja nyt sitten olen tuoteomistajana.

Teksti ja kuva: Arto Kotilainen